Totta tosiaan! Siivousta riittää joka päivälle, joten sen pitäisi olla jollain tavalla mielekästä ja ehkä vähän palkitsevaakin. Siivousta on monenlaista, ja meillä kaikilla on omat tapamme tehdä sitä. Moni saa ensimmäiset siivousoppinsa jo lapsuudenkodista, ja osa tutuista tavoista kulkee mukana vielä omassakin kodissa.
Omassa lapsuudessani viikonloppuihin kuului siivoaminen. Perjantaisin ja lauantaisin koti laitettiin kuntoon, vaikka kaikilla oli takana työ- ja kouluviikko. Silloin se tuntui välillä vähän tylsältä velvollisuudelta – kuten siivoaminen varmasti monesta lapsesta ja nuoresta tuntuu. 🙂
Aikuisena olen huomannut, ettei kodin tarvitse kuitenkaan siistiytyä tiettynä viikonpäivänä tai tietyn kaavan mukaan. Arvaatko jo, miten meillä siivotaan? 🙂 Olemme mieheni kanssa tehneet aina vuorotyötä, joten meillä ei ole ollut varsinaista siivouspäivää tai muitakaan tiettyihin viikonpäiviin sidottuja rutiineja. Meillä siivotaan silloin, kun siihen on tarvetta – vaikka keskellä viikkoa keskellä päivää.
Tavaroiden järjestely, pyykinpesu ja astioiden tiskaus ovat tietysti läsnä lähes joka päivä, kuten varmasti monessa muussakin kodissa. Näistä arkisista askareista olisi hyvä löytää edes jotakin mielekästä, jotta arki ei tuntuisi pelkältä suorittamiselta. Kun mietin siivoamista, ajattelen usein lopputulosta ja sitä, miten mukavaa on olla siistissä ja puhtaassa kodissa. Myös hyvät siivousvälineet ja itselle mieluisat puhdistusaineet motivoivat minua siivoamaan.
Jokainen meistä tekee kotityöt omalla tavallaan. Yhdelle sopivat tarkat siivousrutiinit, toiselle taas vähän rennompi tapa. Voin houkutella itseäni siivoushommiin myös pienellä palkinnolla. Siivouksen jälkeen saatan ostaa kauniin kukkakimpun tai kerätä luonnosta havuja, kaisloja tai muuta kaunista kotiin. Minulle tärkeintä on, ettei siivoamisesta tule pelkkää suorittamista – ja että lopuksi saa nauttia puhtaasta ja viihtyisästä kodista.
Minkälainen siivooja sinä olet?
